Danielin 9: 24-27 messiaanisen profetian sovittaminen maalliseen historiaan

Yhteisymmärryksessä tunnistetut asiat - jatkettu

Muut tutkimuksen aikana löydetyt ongelmat

 

6.      Ylipappien peräkkäisyys ja palvelusaika / ikäongelma

Hilkia

Hilkia oli ylipappi Josian hallituskaudella. 2 Kings 22: 3-4 kirjaa hänet ylimmäksi papiksi 18-vuotiaana^th Josian vuosi.

Asarja

Asarja oli Hilkian poika, kuten mainitaan 1 Aik. 6: 13-14.

Seraja

Seraja oli Azarian poika, kuten mainitaan 1 Aik. 6: 13-14. Hän oli ylipappi ainakin osan Sidkian hallituskaudesta ja Nebukadnetsar tappoi pian sen jälkeen, kun Jerusalem kaatui 11^th Sidkian vuosi 2 Kings 25:18: n mukaan.

Joosadakin

Joosadakin oli Seraian poika ja Jeshuan isä (Joshua), sellaisena kuin se on kirjoitettu 1. Chronicles 6: 14-15, ja Nebukadnetsar otti maanpakoon. Siksi Jeshua syntyi maanpaossa ollessaan. Ei myöskään mainita Jehozadakkia palaavan 1^st Cyruksen vuosi Babylonin kaatumisen jälkeen, joten on kohtuullista olettaa, että hän kuoli maanpaossa.

Yeshua (kutsutaan myös Joshua)

Yeshua oli ylipappi silloin, kun hän palasi ensimmäisen kerran Juudaan Kyruksen ensimmäisenä vuonna. (Ezra 2: 2) Myös tämä tosiasia viittaa siihen, että hänen isänsä Jehozadak kuoli maanpaossa, kun ylimmän papin virka siirtyi hänelle. Viimeisin päivätty viittaus Jeshuaan on Ezra 5: 2, jossa Jeshua osallistuu Zerubbabelin kanssa aloittaessaan temppelin rakentamisen. Tämä on 2^nd Darius Suuren vuosi kontekstista ja Haggai 1: 1-2, 12, 14 -rekisteristä. Jos hän olisi palannut Juudaan vähintään 30-vuotias, hän olisi ollut vähintään 49-vuotias 2-vuotiaana.^nd Darius-vuosi.

Joojakimille

Joojakimille hänen isänsä Jeshua seuraaja. (Nehemiah 12:10, 12, 26). Mutta näyttää siltä, ​​että Joiakim oli hänen poikansa menestynyt siihen aikaan, kun Nehemia tuli jälleenrakentamaan Jerusalemin muurit 20^th Nehemiah 3: 1 perustuva Artaxerxes -vuosi. Josephuksen mukaan[I], Joiakim oli ylin pappi silloin, kun Ezra palasi 7^th Artaxerxes-vuosi, noin 13 vuotta aikaisemmin. Silti olla hengissä 7^th Artaxerxes I vuosi, Joiakimin pitäisi olla 92-vuotias, erittäin epätodennäköinen.

Tämä on ongelma

Nehemiah 8: 5-7, joka on seitsemässä^th tai 8^th Artaxerxesin vuosi, kertoo, että Jeshua oli siellä silloin, kun Ezra luki lakia. On kuitenkin mahdollista selitystä, että tämä oli Jeshua, Azanian poika, mainittu Nehemian 10: 9: ssä. Jos Jeshua Nehemian 8. luvussa olisi ylipappi, olisi ollut outoa olla mainitsematta sitä keinona tunnistaa hänet. Näissä ja muissa raamatullisissa kertomuksissa henkilöt, joilla oli sama nimi ja jotka elivät samanaikaisesti, tunnistettiin yleensä pitämällä nimi "… pojana". ”. Jos tätä ei tehty, tämän nimen päähenkilö oli todennäköisesti kuollut, muuten tuon ajan lukijat olisivat hämmentyneitä.

Eljasib

Eljasib, Joiakimin pojasta, oli tullut ylipappi 20-vuotiaana^th vuosi Artaxerxes. Nehemian 3: 1 mainitsee Eliashibin ylimmäksi papiksi, kun Jerusalemin muurit rakennettiin uudelleen.^th Nexiah, Artaxerxes Year. Eliashib auttoi myös muurien jälleenrakentamisessa, joten hänen olisi pitänyt olla nuorempi mies, riittävän sopiva tekemään tarvittavaa kovaa työtä. Maallisissa ratkaisuissa Eliashib olisi lähestynyt 80 tai enemmän tällä hetkellä.

Tämä on hyvin epätodennäköistä yleisissä maallisissa ratkaisuissa.

Josephus mainitsee, että Eliashibistä tuli ylipappi 7-luvun lopulla^th Xerxien vuosi, ja se on mahdollista maallisessa ratkaisussa.[Ii]

Jojada

Jojada, Eliashibin poika, toimi ylipappina noin 33-vuotiaana^rd Artaxerxien vuosi. Nehemian 13:28 mainitsee, että ylimmällä papilla Joiadalla oli poika, josta tuli Horonilaisen Sanballatin apulainen. Nehemian 13: 6: n tilanne osoittaa, että tämä oli ajankohta Nehemian palaamisen jälkeen Babyloniin 32^nd Artaxerxien vuosi. Määrittämätöntä aikaa myöhemmin Nehemiah oli pyytänyt uutta poissaololomaa ja palannut takaisin Jerusalemiin, kun tämä tilanne havaittiin. Vaikka Joiada olisi tällä hetkellä ylimmäinen pappi tällä hetkellä maallisissa ratkaisuissa, se kuitenkin asettaa hänet 70-luvulle.

Johananin mukaan ikä, jonka hän myös tarvitsee elää, maalliseen kronologiaan sopimiseksi, on epätodennäköistä.

johanan

Joohananin Joiadan poikaa (todennäköisesti Johannes, Josephuksessa) ei mainita mistään pyhien kirjoitusten kohdasta, toisin sanoen peräkkäin (Nehemiah 12:22). Hänestä viitataan eri tavoin Jehohana. Jotta Johanan ja Jaddua pystyisivät täyttämään Joiadan välisen aukon, kunnes Aleksanteri Suuri vaatii heitä olemaan esikoisen poika keskimäärin 45-vuotisissa aukkoissa ja kaikki kolme, Joiada, Johanan ja Jaddua elää tahto heidän 80-luvulleen.

Tämä on erittäin epätodennäköistä.

Jadduan aikana

Jadduan aikana, Josephan mainitsee pojan Johananin ylimmänä pappina Darian, viimeisen [Persian] kuninkaan, aikana, jota näyttää nimeltään Persian Darius, Nehemian kirjassa 12:22. Jos tämä on oikea tehtävä, niin tässä ratkaisussa persialainen Darius voi todennäköisesti olla maallisten ratkaisujen Darius III.

Johananin mukaan ikä, jonka hän myös tarvitsee elää, maalliseen kronologiaan sopimiseksi, on epätodennäköistä.

Koko linja ylipappeja

Ylipappin alalinja löytyy Nehemiah 12: 10-11, 22, jossa mainitaan ylimmäisten pappien, nimittäin Jeshua, Joiakim, Eliashib, Joiada, Johanan ja Jaddua, linja, joka kestää Persian Darius (ei Darius Suuri / Ensimmäinen) kuninkaallisuudessa .

Kokonaisaika perinteisessä maallisessa ja uskonnollisessa raamatullisessa kronologiassa 1^st Cyruksen ja Aleksanteri Suuren vuosi, joka voittaa Darius III: n, on 538 eKr. Tämä on noin 330 vuotta, ja vain 208 ylipappia. Tämä tarkoittaisi, että keskimääräinen sukupolvi olisi 6 vuotta, kun taas keskimääräinen sukupolvi etenkin tuolloin oli enemmän kuin 35-20 vuotta, mikä on huomattavasti suuri ero. Tavallisen sukupolven pituuden ottaminen antaisi noin 25–120 vuoden eron noin 150–58 vuodeksi.

Niistä 6, 4^th, Joiada, toimi jo ylipappina jo 32-vuotiaana^nd Artaxerxien vuosi I. Tällä hetkellä Joiadalla oli jo sukulainen, ambialainen Tobiah, joka yhdessä Sanballatin kanssa oli yksi suurimpia juutalaisten vastustajia. Nehemian palattuaan Juudaan hän ajoi Tobiahin pois. Se antaa noin 109 vuotta jäljellä oleville neljälle vuodelle^th Ylipappi kuuteen^th Ylipapit (vastaa noin 2.5 ylimmäistä papia) ensimmäisten 3-4 ylimmän papin kanssa kestävät vajaat 100 vuotta. Tämä on erittäin epätodennäköinen skenaario.

Mahdollisuus sovittaa Persian kauden ylipapit maalliseen kronologiaan pyhien kirjoitusten siteerausten perusteella ja olla vähintään 20 vuoden välinen ero isän ja pojan syntymisen välillä, tekee erittäin epätodennäköisistä ikäryhmistä. Tämä pätee erityisesti 20: n jälkeiseen ajanjaksoon^th Artaxerxien vuosi I.

Lisäksi sukupolven keski-ikä oli tyypillisesti noin 20-25 vuotta, todennäköisesti varhaisin ikä vastasyntyneelle pojalle (tai ensimmäiselle, joka elää) on tyypillisesti noin 18-21 vuotta vanha, ei vaadittava keskimääräinen 35 vuoden ikä. maallisissa kronologioissa.

Tavallisella skenaariossa ei selvästikään ole mitään järkeä.

 

 

7.      Medo-Persian kuninkaiden perintöongelmat

Ezra 4: 5-7 kirjaa seuraavan: “palkkaamalla heitä vastaan ​​neuvonantajia turhauttamaan neuvonsa koko Persian kuninkaan Kyyroksen päivinä aina Persian kuninkaan Da riisuksen hallituskauteen saakka. 6 Ja A · has · u · eʹrusin hallituskaudella he kirjoittivat hänen hallituskautensa alussa syytöksen Juudan ja Jerusalemin asukkaita vastaan. 7 Arishtaxerxʹesin päivinä Bishʹlam, Mithʹre · Dath, Tabʹe · el ja muut hänen kollegansa kirjoittivat Persian kuninkaalle Artaxerxʹesille.

Temppelin uudelleenrakentamisessa Cyruksesta Dariusen, Persian [suureen] kuninkaaseen, oli ongelmia.

• Onko Ahasueruksen ja Artaxerxin hallituskauden ongelmia esiintynyt Cyruksen ajan Dariusiin tai sen jälkeen?
• Onko tämä Ahasuerus sama kuin Estherin Ahasuerus?
• Onko tämä Darius yksilöitävä Darius I: ksi (Hystapes) vai myöhemmin Darius, kuten persialainen Darius Nehemian aikana / jälkeen? (Nehemian 12:22).
• Onko tämä Artaxerxes sama kuin Ezra 7: n ja Nehemian Artaxerxes?

Kaikki nämä kysymykset vaativat tyydyttävän ratkaisun.

8.      Ongelma vertailussa pappeja ja leviläisiä, jotka palasivat Zerubbabelin kanssa niihin, jotka allekirjoittivat liiton Nehemian kanssa

Nehemian 12: 1-9 kirjaa papit ja leviläiset, jotka palasivat Juudaan Zerubbabelin kanssa 1^st Cyruksen vuosi. Nehemian 10: 2-10 kirjataan papit ja leviläiset, jotka allekirjoittivat liiton Nehemian edessä, jota puhutaan täällä Tirshathasta (kuvernööri), joka siis todennäköisesti tapahtui 20^th tai 21^st Artaxerxes-vuosi. Se näyttää myös olevan sama tapahtuma kuin Ezra 9 ja 10: ssä, joka tapahtui seitsemän tapahtuman jälkeen^th Artaxerxien vuosi tallennettu Ezra 8: een.

1st Cyruksen vuosi	20th / 21st Artakserkses
Nehemian 12: 1-9	Nehemian 10: 1-13
Zerubbabelin ja Jeshuan kanssa	Nehemiah kuvernöörina
PAPIT	PAPIT
	Sidkia
Seraja	Seraja
	Asarja
Jeremiah	Jeremiah
Ezra
	Pashur
Amarian	Amarian
	Malkian
Hattus	Hattus
	Sebania
Mallukin	Mallukin
Sekanian
Rehum
	Harimin
Meremot	Meremot
Minä tekisin
	Obadiah
	Daniel
Ginnethoi	Ginnethon? vastaa Ginnethoia
	Baruch
	Mesullamin? Ginnethonin poika (Nehemian 12:16)
Abian	Abian
Mijamin	Mijamin
Maadiah	Maaziah? vastaa Maadiaa
Bilgah	Bilgai? vastaa Bilgahia
Semaja	Semaja
Joojaribin
Jedajalta
Sallu
Hillitön raivo
Hilkia
Jedajalta
Yhteensä: 22, joista 12 oli vielä elossa vuosina 20–21st vuosi Artaxerxes	Yhteensä: 22
Leviläiset	Leviläiset
Yeshua	Jeshua Azanian poika
Binnuin	Binnuin
Kadmiel	Kadmiel
	Sebania
Juudasta
Mattanian
Bakbukja
Välttää
	Hodiah
	Kelita
	Pelaja
	Hanan
	Kiille
	Rehobiin
	Hasabia
	Sakur
Serebia	Serebia
	Sebania
	Hodiah
	Bani
	Beninu
Yhteensä: 8, joista 4 oli edelleen siellä 20: ssäth -21st vuosi Artaxerxes	Yhteensä: 17
	? vastaa = todennäköisesti sama henkilö, mutta nimessä on pieniä oikeinkirjoituksen eroja, yleensä yhden kirjaimen lisääminen tai katoaminen - mahdollisesti käsikirjoituksen kopiointivirheiden takia.

 

Jos otamme 21^st vuosi Artaxerxesista tulee Artaxerxes I, se tarkoittaa, että 16 30: stä 1: sta, jotka palasivat maanpakolaisesta XNUMX^st Cyruksen vuosi oli edelleen elossa 95 vuotta myöhemmin (Cyrus 9 + Cambyses 8 + Darius 36 + Xerxes 21 + Artaxerxes 21). Koska he kaikki olivat todennäköisesti vähintään 20-vuotiaita pappeja, jotka tekisivät heistä vähintään 115-vuotiaita 21-vuotiaana^st Artaxerxes I. vuosi

Tämä on selvästi epätodennäköistä.

9.      57 vuoden aukko Ezra 6: n ja Ezra 7: n välisessä kertomuksessa

Tilissä Ezra 6:15 annetaan päivämäärä kolmesta^rd päivä 12^th Kuukausi (Adar) 6^th Darius-vuosi temppelin valmistumisesta.

Tilissä Ezra 6:19 annetaan päivämäärä kolmesta^th päivä 1^st kuukausi (Nisan) pääsiäisen pitämiselle (tavallinen päivämäärä), ja on kohtuullista päätellä, että se viittaa 7^th Darius-vuosi ja olisi ollut vasta 40 päivää myöhemmin.

Tilissä Ezra 6:14 kirjataan, että palautetut juutalaiset ”Rakennettiin ja valmistui [se] Israelin Jumalan käskyn ja Kyruksen ja Da Riʹusin järjestyksen vuoksi ja Ar · ta · xerx on Persian kuningas ”.

Koska Ezra 6:14 on tällä hetkellä käännetty NWT: ssä ja muissa Raamatun käännöksissä, se osoittaa, että Artaxerxes antoi päätöksen valmistaa temppeli. Parhaimmillaan tämän Artaxerxien ottaminen maalliseksi Artaxerxes I: ksi tarkoittaisi, että temppeliä ei valmistettu ennen kuin 20^th Vuosi Nehemian kanssa, noin 57 vuotta myöhemmin. Raamatun kertomus täällä Ezra tekee kuitenkin selväksi, että temppeli valmistui kuudennen kuun lopulla^th vuotta ja ehdottaa, että uhrauksia tehtiin varhain Darian seitsemäntenä.

Tilissä Ezra 7:8 annetaan päivämäärä kolmesta^th kuukausi 7^th Vuosi, mutta antaa kuninkaalle Artaxerxes. Meillä on siksi kertomushistoriassa erittäin suuri selittämätön aukko. Maallisessa historiassa Darius I hallitsi kuninkaana vielä 30 vuotta (yhteensä 36 vuotta), jota seuraa Xerxes 21 vuoden kanssa ja sen jälkeen Artaxerxes I ensimmäisen 6 vuoden aikana. Tämä tarkoittaa, että 57 vuoden tauko olisi siinä vaiheessa, jolloin Ezra olisi noin 130 vuotta vanha. Hyväksyäkseni, että kaiken tämän ajanjakson ja tämän uskomattoman vanhuuden jälkeen Ezra päättää vasta sitten johtaa jälleen leeviläisten ja muiden juutalaisten paluun takaisin Juudaan, vaikka temppeli olisi nyt valmistettu elinaikanaan useimpien ihmisten hyväksi, kiistää uskottavuuden. Jotkut päättelevät, että Darius I hallitsi vain 6 tai 7 vuotta, joka on pyhissä kirjoituksissa mainittu suurin hallitusvuosi, mutta arkaluontoiset todisteet ovat tämän oletuksen vastaisia. Todellisuudessa Darius I on yksi parhaiten todistetuista Persian hallitsijoista.

Huomaa myös Ezran asenne kohdassa Ezra 7:10 "Sillä Ezʹra itse oli valmistellut sydämensä kuulemaan Jehovan lakia ja tekemään se ja opettamaan Israelissa sääntelyä ja oikeudenmukaisuutta". Ezra halusi opettaa palautetut pakolaiset Jehovan lain. Sitä tarvittiin heti, kun temppeli valmistui ja uhraukset otettiin uudelleen käyttöön, ei 57 vuoden viiveessä.

Tämä on selvästi epätodennäköistä.

 

10.  Persian kuninkaiden Josephus-ennätys ja peräkkäin - Ero nykyisissä maallisissa ja uskonnollisissa ratkaisuissa sekä Raamatun tekstissä.

 

Maallisten tutkijoiden mukaan Josephus-kirjanpidon paikkansapitävyydessä hänen juutalaisissaan muinaisissa on monia ongelmia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että meidän olisi hylättävä käsin hänen todistuksensa. Hän antaa seuraavan kirjaa yhteensä 6 persialaisesta kuninkaasta:

Cyrus

Josephuksen ennätys Cyruksesta on hyvä. Se sisältää monia pieniä lisäpisteitä, jotka vahvistavat Raamatun kertomuksen, kuten näemme myöhemmin sarjaamme.

Kambyses

Josephus antaa hyvin samanlaisen tilin kuin Ezra 4: 7-24, mutta erotuksena siitä, että kirje lähetetään Cambysesille, kun taas Ezra 4: n Cyruksen jälkeinen kuningas kutsutaan Artaxerxiksi. Katso juutalaisten muinaiset esineet - Kirja XI, luku 2, kohdat 1-2.[Iii]

Darius Suuri

Josephus mainitsee, että kuningas Darius hallitsi Intiaa Etiopiaan ja että hänellä oli 127 provinssia.[IV] Esterissä 1: 1-3 tätä kuvausta sovelletaan kuitenkin kuningas Ahasuerukseen. Hän mainitsee myös Zerubbabelin kuvernöörinä ja hänellä oli ystävyys Dariusen kanssa, ennen kuin Darius tuli kuninkaaksi. [V]

Xerxes

Josephus kertoo, että Joacim (Joiakim) on Xerxes 7: n ylin pappi^th vuosi. Hän myös kirjaa Ezran menneen takaisin Juudaan Xerxes 7: ssä^th vuosi.[Vi] Ezra 7: 7 kuitenkin kirjaa tämän tapahtuman tapahtuneeksi seitsemässä^th vuosi Artaxerxes.

Josephus toteaa myös, että Jerusalemin muurit rakennettiin uudelleen 25: n välillä^th Xerxien vuosi 28: een^th Xerxien vuosi. Maallinen kronologia antaa Xerxille vain 21 vuotta. Ehkä tärkeämpää on, että Nehemia kirjaa Jerusalemin muurien korjaamisen tapahtuneeksi 20: ssä^th Artaxerxien vuosi.

Artakserxit (I)

Josephuksen mukaan tunnetaan myös nimellä Cyrus. Hänen mukaansa Artaxerxes meni naimisiin Estherin kanssa, kun taas suurin osa identifioi raamatullisen Ahasueruksen Xerxesin kanssa.[Vii] Josephus yksilöi tämän Artaxerxin (maallisen historian Artaxerxes I) naimisiin Estherin kanssa maallisissa ratkaisuissa ei voisi olla mahdollista, koska tämä tarkoittaisi, että Esther naimisissa Persian kuninkaan kanssa noin 81-82 vuotta Babylonin kaatumisen jälkeen. Vaikka Esther syntyisi vasta pakolaisuudesta, koska Mordechain oli tällä hetkellä noin 20 vuotta, hän olisi tällä perusteella avioliitossaan 60-luvun alkupuolella. Tämä on selvästi kysymys.

Darius (II)

Josephuksen mukaan tämä Darius oli Artaxerxesin seuraaja ja viimeinen Persian kuningas, jonka Aleksanteri Suuri voitti.[VIII]

Josephus kertoo myös, että vanha Sanballat (toinen avaimen nimi) kuoli Aleksanteri Suuren Gazan piirityksen yhteydessä.[IX][X]

Aleksanteri Suuri

Aleksanteri Suuren kuoleman jälkeen ylin pappi Jaddua kuoli ja hänen poikansa Oniasta tuli ylipappi.[Xi]

Tämä alustavien tutkimusten tulokset eivät selvästi vastaa nykyistä maallista kronologiaa ja antavat erilaisille kuninkaille tärkeitä tapahtumia siitä, kuka Esther naimisissa ja kuka oli kuningas kun Jerusalemin muurit rakennettiin uudelleen. Vaikka Josephus kirjoittaa noin 300–400 vuotta myöhemmin, sitä ei pidetä yhtä luotettavana kuin Raamattu, joka oli nykyaikainen tapahtumien kirja, siitä huolimatta se on ajattelun ruoka.

Kysymykset, jotka on käsiteltävä mahdollisuuksien mukaan

11.  Persian kuninkaiden apokryfa-nimeämisen ongelma vuonna XNUMX 1 ja 2 Esdras

Esdras 3: 1-3 kuuluu seuraavasti:Nyt kuningas Darius piti suuren juhlan kaikille hänen alaisilleen ja kaikille hänen talossaan syntyneille sekä kaikille tiedotusvälineiden ja Persian ruhtinaskunnille ja kaikille hänen allaan olleille satrapuille, kapteenille ja maaherroille Intiasta Etiopiaan, sata kaksikymmentäseitsemän maakuntaa ”.

Tämä on melkein identtinen Esterin 1: 1-3 avausjakeisiin, jotka lukevat: ”Nyt se tapahtui Ahasueruksen aikoina, toisin sanoen Ahasuerus, joka hallitsi kuninkaana Intiasta Etiopiaan, [yli] satakymmentäseitsemänkymmentäseitsemää lainkäyttöaluetta…. Kolmantena hallituskautensa vuonna hän järjesti juhlat kaikille prinsseilleen ja palvelijoilleen, Persian ja median sotilaalliselle voimalle, aatelisille ja lainkäyttöalueiden ruhtinasille itsensä edessä.

Esther 13: 1 (apokryfeistä) lukee "Nyt tämä on jäljennös kirjeestä: suuri kuningas Artaxerxes kirjoittaa nämä asiat sadan seitsemänkymmenen ja kahdenkymmenen provinssin prinsseille Intiasta Etiopiaan ja heidän alaisuuteensa nouseviin kuvernööreille." Ester 16: 1: ssä on myös samanlainen sanamuoto.

Nämä kohdat Apocryphal Esterissä antavat kuninkaaksi Artaxerxesin Ahasueruksen sijasta Estherin kuninkaaksi. Apocryphal Esdras tunnistaa myös kuningas Dariusin toimivan samalla tavalla kuin Estherin kuningas Ahasuerus. Lisäksi on huomattava, että Ahasuerusta oli enemmän kuin yksi, koska hänet on tunnistettu "Ahasuerus, joka hallitsi kuninkaana Intiasta Etiopiaan, yli 127 lainkäyttöalueella."

Kysymykset, jotka on käsiteltävä mahdollisuuksien mukaan

12.  Septuagint (LXX) todisteet

Estherin kirjan Septuagint-versiosta löydämme kuninkaan nimeltä Artaxerxes kuin Ahasuerus.

Esimerkiksi, Esther 1: 1 kuuluu seuraavasti:Suuren kuninkaan Artaxerxesin hallituskauden toisena vuonna Nisanin ensimmäisenä päivänä Mardochaeus, Jariusin poika, ”…. "Ja tapahtui näiden asioiden jälkeen Artaxerxesin päivinä (tämä Artaxerxes hallitsi yli sata kaksikymmentäseitsemää Intian provinssia)".

Ezran Septuagint-kirjasta löytyy masoreettisen tekstin Ahasueruksen sijaan ”Assuerus” ja masoreettisen tekstin Artaxerxien sijaan ”Arthasastha”. Nämä englanninkieliset erot ovat kuitenkin yksinomaan nimen kreikkalaisen version ja nimen heprealaisen version välillä.

Tilissä Ezra 4: 6-7 mainitaan Ja Assueruksen hallituskautena, jopa hänen hallituskautensa alussa, he kirjoittivat kirjeen Juudan ja Jerusalemin asukkaille. Ja Arthasasthan päivinä Tabeel kirjoitti rauhallisesti Mithradateille ja muille hänen palvelijoilleen: kunnianosoittaja kirjoitti persialaisten kuninkaalle Arthasasthalle kirjoituksen Syyrian kielellä ”.

Septuagint Ezra 7: 1 sisältää Arthasasthan masoreettisen tekstin Artaxerxien sijaan ja lukee “Nyt näiden asioiden jälkeen Persian kuninkaan Arthasasthan hallituskaudella nousi Esdras, Saraiasin poika, ”

Sama pätee Nehemian kohtaan 2: 1, joka lukee ”Ja tapahtui kuninkaan Arthasasthan kahdennenkymmenennen vuoden Nisan-kuussa, että viini oli minun edessäni. ”

Ezran Septuagint-versio käyttää Dariusta samoissa paikoissa kuin masoreettista tekstiä.

Esimerkiksi Ezran 4:24 lukee "Sitten lopetti Jumalan huoneen työn Jerusalemissa, ja se oli seisomassa Persian kuninkaan Dariusin hallituskauden toiseen vuoteen asti." (Septuagint-versio).

Johtopäätös:

Ezran ja Nehemian Septuagint-kirjoissa Arthasastha vastaa jatkuvasti Artaxerxes ja Assuerus jatkuvasti Ahasuerusta. Septuagint Estherillä, jonka todennäköisesti eri kääntäjät ovat kääntäneet Ezran ja Nehemian kääntäjälle, on kuitenkin masoreettisessa tekstissä jatkuvasti Artaxerxes Ahasueruksen sijasta. Darius esiintyy johdonmukaisesti sekä Septuagint- että Masoretic-tekstissä.

Kysymykset, jotka on käsiteltävä mahdollisuuksien mukaan

 

13.  Maalliset merkinnät ratkaistaan

A3Pa-kirjoitus kuuluu seuraavasti: ”Suuri kuningas Artaxerxes [III], kuninkaiden kuningas, maiden kuningas, tämän maan kuningas, sanoo: Minä olen kuninkaan poika Artakserkses [II Mnemon]. Artaxerxes oli kuninkaan poika Darius [II Nothus]. Darius oli kuninkaan poika Artakserkses [I]. Artaxerxes oli kuningas Xerxesin poika. Xerxes oli kuningas Dariusin [suuren] poika. Darius oli nimeltään miehen poika Hystaspes. Hystaspes oli nimeltään miehen poika Arsames, The Achaemenid"[Xii]

Tämä kirjoitus osoittaisi, että Darius II: n jälkeen oli kaksi Artaxerxia. Tämä edellyttää varmistusta siitä, että tämä käännös on sellaisenaan ilman interpolointeja, joiden pitäisi olla [suluissa]. Huomaa myös annetut tulkinnat, jotka osoittavat kuninkaan maallisen numeroinnin [suluissa], esim. [II Mnemon], koska niitä ei ole alkuperäisessä tekstissä. Numerointi on nykyaikaisen historioitsijan tehtävä yksilöinnin selkeyttämiseksi.

Teksti on myös tarkistettava sen varmistamiseksi, että kirjoitus ei ole moderni väärennös eikä todellakaan muinainen väärennös tai ei-nykyaikainen kirjoitus. Väärennetyt muinaiset esineet, jotka ovat aitoja esineitä, mutta vääriä kirjoituksia tai vääriä esineitä, joissa on kirjoitus, ovat kasvava ongelma arkeologisessa maailmassa. Joidenkin esineiden kanssa on myös osoitettu, että ne ovat väärennettyjä historiallisina aikoina, joten tapahtuman tai tosiasian todistajat useista riippumattomista lähteistä ovat parempia.

Yleensä tekstitykset, joissa on puuttuvia tekstin osia, täytetään olemassa olevan ymmärryksen avulla. Tästä elintärkeästä selvennyksestä huolimatta vain harvoissa cuneiform-tablettien ja kirjoitusten käännöksissä on interpolointi [suluissa], suurin osa ei. Tämä johtaa mahdollisesti harhaanjohtavaan tekstiin, koska interpolointien perustana on ensinnäkin oltava erittäin luotettava, jotta se voi olla tarkka interpolointi arvelun sijasta. Muuten tämä voi johtaa pyöreään päättelyyn, jossa kirjoitus tulkitaan havaitun ymmärryksen mukaisesti ja sitten sitä käytetään oletettavasti todentamaan kyseinen ymmärrys, jota sen ei voida sallia tehdä. Ehkä tärkeämpää, lisäksi useimmissa kirjoituksissa ja tableteissa on aukkoja [vaurioituneita osia] iän ja säilyvyyden vuoksi. Siksi tarkka käännös ilman [interpolointia] on harvinaisuus.

Aina, kun kirjoitettiin (vuoden 2020 alussa) ainoasta tutkittavana olevasta tiedosta, tämä kirjoitus näyttää nimellisarvoltaan aito. Jos totta, niin se näyttää siis vahvistavan kuninkaan maallisen linjan ainakin Artaxerxes III: een, jättäen vain Darius III: n ja Artaxerxes IV: n huomioon ottamisen. Sitä ei kuitenkaan voida tällä hetkellä vahvistaa millään cuneiform-tabletilla, ja ehkä tärkeämpää on, että kirjoitusta ei ole päivätty. Kirjoituksen valmistuspäivä ei ole helposti tarkistettavissa, koska mikään ei sisälly itse kirjoitukseen, ja voi siten olla myöhempi virheellisiin tietoihin perustuva kirjoitus tai nykyaikaisempi väärennös. Vääriä merkintöjä ja hienoja tabletteja on ollut olemassa ainakin 1700-luvun lopulta lähtien, aina kun arkeologia vastasyntyneessä muodossaan sai suosion ja suosion. Siksi on kyseenalaista, kuinka paljon luottamusta tähän kirjoitukseen ja sen kouralliseen voi merkitä.

Kysymykset, jotka on käsiteltävä mahdollisuuksien mukaan

Katso sarjan liitteestä Cuneiform-tablettien saatavuus Persian imperiumille.

14. Päätelmä

Toistaiseksi olemme yksilöineet ainakin 12 tärkeintä kysymystä nykyisessä maallisessa ja uskonnollisessa kronologiassa. Epäilemättä on myös pienempiä aiheita.

Kaikista näistä ongelmista voimme nähdä, että jotain on vakavasti vikaantunut nykyisiin maallisiin ja uskonnollisiin käsityksiin, jotka koskevat Daniel 9: 24-27. Kun otetaan huomioon tämän profetian merkitys todisteiden antamisessa siitä, että Jeesus oli todella Messias ja että Raamatun profetioon voidaan luottaa, Raamatun sanoman koko eheys on tutkittavana. Siksi meillä ei ole varaa sivuuttaa näitä todella todellisia aiheita yrittämättä vakavasti selventää, mikä Raamatun viesti todella on ja miten tai voidaanko historia sovittaa siihen.

Osa XNUMX yrittää puuttua näihin kysymyksiin 3 & 4 tässä sarjassa tutkitaan kronologisia perusteita sen hyväksymiselle, että Jeesus Kristus oli todellakin luvattu Messias. Tähän sisältyy tarkempi katsaus Daniel 9: 24-27. Näin pyrimme sitten luomaan puitteet, joissa meidän on työskenneltävä, mikä puolestaan ​​opastaa meitä ja antaa meille vaatimuksia ratkaisuillemme. Osa 5 jatkuu katsauksella asiaankuuluvien Raamatun kirjojen tapahtumiin ja keskittymällä tutkimalla Raamatun kertomusten eri näkökohtia. Tämän jälkeen päätämme tämän osan muotoilemalla ehdotetun ratkaisun.

Voimme sitten jatkaa tutkimusta osissa 6 ja 7 voidaanko ehdotettu ratkaisu sovittaa yhteen raamatun tietojen ja osissa 1 ja 2 havaitsemiemme asioiden kanssa. Tätä tekemään tutkimme kuinka voimme ymmärtää Raamatusta ja muista lähteistä saatuja tosiasioita unohtamatta kiistämättömiä todisteita ja kuinka ne sopivat kehykseemme.

Osa 8 sisältää lyhyt yhteenveto vielä avoinna olevista avainkysymyksistä ja kuinka voimme ratkaista ne.

Jatketaan osassa 3….

 

Katso tämän kaavion suurempi ja ladattava versio https://drive.google.com/open?id=1gtFKQRMOmOt1qTRtsiH5FOImAy7JbWIm

[I] http://www.ultimatebiblereferencelibrary.com/Complete_Works_of_Josephus.pdf  Josephus, Juutalaisten muinaiset esineet, Kirja XI, luku 5 v 1

[Ii] http://www.ultimatebiblereferencelibrary.com/Complete_Works_of_Josephus.pdf  Josephus, Juutalaisten muinaiset esineet, Kirja XI, luku 5 v 2,5

[Iii] http://www.ultimatebiblereferencelibrary.com/Complete_Works_of_Josephus.pdf  Josephus, Juutalaisten muinaiset esineet, Kirja XI, luku 2 v 1-2

[IV] http://www.ultimatebiblereferencelibrary.com/Complete_Works_of_Josephus.pdf  Josephus, Juutalaisten muinaiset esineet, Kirja XI, luku 3 v 1-2

[V] http://www.ultimatebiblereferencelibrary.com/Complete_Works_of_Josephus.pdf  Josephus, Juutalaisten muinaiset esineet, Kirja XI, luku 4 v 1-7

[Vi] http://www.ultimatebiblereferencelibrary.com/Complete_Works_of_Josephus.pdf  Josephus, Juutalaisten muinaiset esineet, Kirja XI, luku 5 v 2

[Vii] http://www.ultimatebiblereferencelibrary.com/Complete_Works_of_Josephus.pdf  Josephus, Juutalaisten muinaiset esineet, Kirja XI, luku 6 v 1-13

[VIII] http://www.ultimatebiblereferencelibrary.com/Complete_Works_of_Josephus.pdf  Josephus, Juutalaisten muinaiset esineet, Kirja XI, luku 7 v 2

[IX] http://www.ultimatebiblereferencelibrary.com/Complete_Works_of_Josephus.pdf  Josephus, Juutalaisten muinaiset esineet, Kirja XI, luku 8 v 4

[X] Arvioidaksesi useamman kuin yhden Sanballatin olemassaoloa, tutki asiakirjaa  https://academia.edu/resource/work/9821128 , Arkeologia ja tekstit persiakaudella: Keskity Sanballatiin, kirjoittanut Jan Duseck.

[Xi] http://www.ultimatebiblereferencelibrary.com/Complete_Works_of_Josephus.pdf  Josephus, Juutalaisten muinaiset esineet, Kirja XI, luku 8 v 7

[Xii] https://www.livius.org/sources/content/achaemenid-royal-inscriptions/a3pa/ ja

”Muinainen persialainen sanakirja ja Achaemenid-kirjoitusten tekstit translitteroitiin ja käännettiin ottaen erityisesti huomioon niiden viimeaikainen uudelleentarkastelu”, kirjoittanut Herbert Cushing Tolman, 1908. Kirjan s. 42-43 (ei pdf) Sisältää translitteroinnin ja käännöksen. https://archive.org/details/cu31924026893150/page/n10/mode/2up