"Kuka todella on uskollinen ja huomaamaton orja?"

Tämän foorumin avustavat jäsenet uskovat pyhien kirjoitusten tulkinnan Jeesuksen vertauksesta uskollisesta ja huomaamattomasta orjasta.

1. Vertauksessa vertauskuvassa kuvatun mestarin saapuminen viittaa Jeesuksen saapumiseen juuri ennen Armageddonia.
2. Kaikkien mestarin omaisuuksien nimittäminen tapahtuu Jeesuksen saapuessa.
3. Tässä vertauksessa kuvatut kotiseudut viittaavat kaikkiin kristittyihin.
4. Orja nimitettiin ruokkimaan kodinhoitajia 33 CE: ssä
5. Luukkaan kertomuksessa vertauksesta on kolme muuta orjaa.
6. Kaikilla kristityillä on potentiaalia kuulua niihin, joille Jeesus julistaa olevansa uskollisia ja huomaamattomia saapuessaan.

Tämä neljäs artikkeli heinäkuun 15, 2013 Vartiotorni esittelee useita uusia käsityksiä Mt.: n uskollisen orjan luonteesta ja ulkonäöstä. 24: 45-47 ja Luukas 12: 41-48. (Itse asiassa artikkeli jättää melko paljon huomiotta täydellisemmän vertauksen, joka löytyy Luukkaasta, ehkä siksi, että kyseisen tilin osia on vaikea sovittaa uuteen kehykseen.)
Artikkeli esittelee muun muassa "uuden totuuden", josta ei ole esitetty todisteita. Näitä ovat seuraavat avainkohdat:

1. Orja nimitettiin ruokkimaan kodinhoitajia 1919: ssä.
2. Orja koostuu näkyvistä pätevistä miehistä päämajassa, kun he toimivat yhdessä Jehovan todistajien hallintoelimenä.
3. Ei ole pahaa orjaluokkaa.
4. Orja, jota lyödään useilla iskuilla, ja orja, jota lyödään muutamalla, jätetään kokonaan huomiotta.

1919-nimitys

Kohdassa 4 todetaan: ”The tausta uskollisen ja hienovaraisen orjan havainnollistaminen osoittaa, että se alkoi toteuttaa… tällä loppuaikalla. ”
Kuinka niin, voit kysyä? Kappaleessa 5 jatketaan ”uskollisen orjan kuvaaminen on osa Jeesuksen ennustusta asiainjärjestelmän päättämisestä”. No, kyllä, ja ei. Osa siitä on, ja osa ei. Ensimmäinen osa, ensimmäinen tapaaminen olisi voinut helposti tapahtua ensimmäisellä vuosisadalla - kuten alun perin uskoimme - häiritsemättä mitään. Tosiasia, että väitämme sen täyttyvän vuoden 1919 jälkeen, koska se on osa viimeisten päivien profetioita, on rehellisesti tekopyhä. Mitä tarkoitan tekopyhällä, voit kysyä? No, sovellus, jonka virallisesti annamme Mt. 24: 23--28 (osa viimeisten päivien profetiaa) asettaa täyttymyksensä alkavan 70 vuoden jälkeen ja jatkavan vuoteen 1914. (W94 2/15 s.11, kohta 15) Jos tämä voidaan täyttää viimeisten päivien ulkopuolella , niin voi olla myös uskollisen taloudenhoitajan vertauksen ensimmäinen osa, ensimmäinen nimitysosa. Hanheen kastike on kastiketta.
Paragaph 7 esittelee punaisen sillin.
“Ajattele hetkeksi kysymystä:“ Kuka ihan oikeesti onko uskollinen ja huomaamaton orja? " Ensimmäisellä vuosisadalla tuskin oli syytä kysyä tällaista kysymystä. Kuten näimme edellisestä artikkelista, apostolit pystyivät tekemään ihmeitä ja jopa välittämään ihmeellisiä lahjoja todisteena jumalallisesta tuesta. Joten miksi kenenkään pitäisi kysyä jonka Kristus todella nimitti johtamaan? "
Katso kuinka hienovaraisesti olemme esittäneet ajatuksen siitä, että vertauksessa käsitellään jonkun nimittämistä johtamaan? Katso myös, miten tarkoitamme, että orja on mahdollista tunnistaa etsimällä jotakuta, joka ottaa johtoaseman. Kaksi punaista silliä raahasi polkumme yli.
Tosiasia on, että kukaan ei voi tunnistaa uskollista ja huomaamatonta orjaa ennen Herran saapumista. Sitä vertaus sanoo. Orjia on neljä ja he kaikki harjoittavat ruokintatyötä. Paha orja voittaa orjatoverinsa. On selvää, että hän käyttää asemaansa herruudessaan sitä muiden kimppuun ja väärinkäyttäen heitä. Hän saattaa ottaa johtoaseman persoonallisuuden voimalla, mutta hän ei ole uskollinen eikä huomaamaton. Kristus nimittää orjan ruokkimaan, ei hallitsemaan. Se, osoittautuuko hän uskolliseksi ja huomaamattomaksi, riippuu siitä, kuinka hän suorittaa tehtävän.
Tiedämme kenen Jeesus alun perin nimitti ruokintaan. Vuonna 33 eKr. Hänet sanotaan sanovan Pietarille: "Ruoki pieniä lampaitani". Heidän ja muiden saamat hengen ihmeelliset lahjat todistivat heidän nimityksestään. Se on järkevää. Jeesus sanoo, että isäntä nimittää orjan. Eikö orjan tarvitse tietää, että hänet nimitetään? Vai nimittäisikö Jeesus jonkun elämän tai kuoleman tehtävään kertomatta hänelle niin? Sen muotoileminen kysymykseksi ei osoita sitä, kuka on nimitetty, vaan pikemminkin kuka asuisi nimityksen mukaisesti. Harkitse kaikkia muita vertauksia, joissa on mukana orjia ja lähtevää isäntää. Kysymys ei ole siitä, keitä orjat ovat, mutta minkä tyyppisenä orjana he osoittautuvat mestarin palatessa - hyväksi tai pahaksi.
Milloin orja tunnistetaan? Kun päällikkö saapuu, ei ennen. Vertaus (Luukkaan versio) puhuu neljästä orjasta:

1. Uskollinen.
2. Paha.
3. Yksi lyödään useilla iskuilla.
4. Joka lyötiin muutamalla iskulla.

Kapteeni tunnistaa jokaisen neljästä saapuessaan. Kukin saa palkkansa tai rangaistuksensa, kun isäntä saapuu. Tunnustamme nyt väärän päivämäärän opettamisen kirjaimellisen eliniän jälkeen, että hänen saapumisensa on vielä tulevaisuudessa. Olemme vihdoin linjassa sen kanssa, mitä muu kristikunta opettaa. Tämä vuosikymmenien mittainen virhe ei kuitenkaan ole nöyrännyt meitä. Sen sijaan oletamme väittävän, että Rutherford oli uskollinen orja. Rutherford kuoli vuonna 1942. Hänen jälkeensä ja ennen hallintoelimen muodostamista orja olisi oletettavasti ollut Nathan Knorr ja Fred Franz. Vuonna 1976 hallintoelin nykyisessä muodossaan otti vallan. Kuinka hallitsevalla elimellä on julistaa olevansa uskollinen ja huomaamaton orja, ennen kuin Jeesus itse päättää?

Elephant huoneessa

Näistä neljästä artikkelista puuttuu keskeinen osa vertauksesta. Lehdessä ei mainita sitä, ei edes vihjeitä. Jokaisessa Jeesuksen isäntä / orja-vertauksessa on tiettyjä yhteisiä elementtejä. Jossain vaiheessa isäntä nimittää orjat johonkin tehtävään ja sitten lähtee. Palattuaan orjia palkitaan tai rangaistaan ​​tehtävän suorittamisen perusteella. Siellä on vertaus minoista (Luukas 19: 12-27); vertaus lahjakkuuksista (Mt. 25: 14-30); vertaus ovenvartijasta (Markus 13: 34-37); vertaus avioliitosta (Matt. 25: 1--12); ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä, vertaus uskollisesta ja huomaamattomasta orjasta. Kaikissa näissä päällikkö antaa toimeksiannon, lähtee, palaa, tuomitsee.
Joten mitä puuttuu? Lähtö!
Meillä oli tapana sanoa, että mestari nimitti orjan vuonna 33 eaa. Ja lähti, mikä on sama kuin Raamatun historia. Meillä oli tapana sanoa, että hän palasi ja palkitsi orjaa vuonna 1919, mikä ei ole. Sanomme nyt, että hän nimittää orjan vuonna 1919 ja palkitsee hänet Armageddonissa. Ennen kuin saimme alun oikein ja loppun väärin. Nyt meillä on loppu oikea ja alku väärä. Ei ole mitään todisteita, historiallisia tai raamatullisia todisteita siitä, että vuosi 1919 on aika, jolloin orja nimitettiin, mutta huoneessa on myös norsu: Jeesus ei lähtenyt mihinkään vuonna 1919. Opetuksemme on, että hän saapui vuonna 1914 ja on ollut läsnä aina. Yksi tärkeimmistä opetuksistamme on Jeesuksen läsnäolo viimeisillä päivillä vuonna 1914. Joten miten voimme väittää, että hän nimitti orjan vuonna 1919, kun kaikki vertaukset osoittavat, että nimityksen jälkeen päällikkö lähti?
Unohda kaikki muu tästä uudesta ymmärryksestä. Jos hallintoelin ei pysty selittämään pyhistä kirjoituksista, kuinka Jeesus nimitti orjan 1919: ssä ja sitten vasemmalle, jotta palataan Armageddoniin ja palkitaan orja, niin tulkinnalla ei ole mitään muuta merkitystä, koska se ei voi olla totta.

Entä muut verrattavissa olevat orjat?

Niin paljon kuin haluaisimme jättää sen tuolle, on vielä muutama asia, jotka eivät toimi tämän uuden opetuksen kanssa.
Koska orja koostuu nyt vain kahdeksasta yksilöstä, pahan orjan kirjaimelliselle täyttymiselle ei ole tilaa - puhumattakaan kahdesta muusta orjasta, jotka saavat lyönnit. Mitkä niistä ovat vain kahdeksan valittavan joukossa, joista tulee paha orja? Nolo kysymys, etkö sanoisi? Meillä ei voi olla sitä, joten tulkitsemme tämän vertauksen osan uudelleen väittäen, että se on vain varoitus, hypoteettinen tilanne. Mutta siellä on myös orja, joka tiesi isännän tahdon eikä tehnyt sitä ja joka saa useita aivohalvauksia. Ja siellä on toinen orja, joka ei tiennyt isännän tahtoa, tottelemattomuudesta tottelematon. Hänet lyödään muutamalla lyönnillä. Mitä heistä? Kaksi muuta hypoteettista varoitusta? Emme edes yritä selittää. Pohjimmiltaan käytämme kohtuuttoman monta sarakkeen tuumaa selittääkseen 25% vertauksesta, samalla kun käytännössä jätämme huomiotta loput 75%. Häviikö Jeesus vain hengitystään selittäessään tämän meille?
Mikä on perusteemme sanoa, että tämä osa profeetallisesta vertauksesta ei toteudu? Siksi keskitymme kyseisen osan alkusanoihin: "Jos koskaan". Lainamme nimeämätöntä tutkijaa, joka sanoo "että kreikkalaisessa tekstissä tämä kohta" kaikissa käytännön tarkoituksissa on hypoteettinen ehto "." Hmm? Okei, tarpeeksi reilu. Eikö tämä tekisi tästä myös hypoteettisen ehdon, koska se alkaa myös "jos"?

”Onnellista on se orja, if hänen isäntänsä saapuessaan löytää hänet tekemään niin. " (Luukas 12:43)
Or
”Onnellinen on se orja if hänen isäntänsä saapuessaan löytää hänet tekemään niin. " (Mat 24:46)

Tämän tyyppinen epäjohdonmukainen pyhien kirjoitusten soveltaminen on läpinäkyvästi omaehtoista.

Hallintoelin nimitetään kaikkien hänen kuuluisuutensa yli?

Artikkelissa selitetään nopeasti, että kaikkien mestarin tavaroiden nimittäminen ei koske vain hallintoelimen jäseniä vaan kaikkia uskollisia voideltuja kristittyjä. Kuinka se voi olla? Jos palkkio lampaiden uskollisesta ruokinnasta on viimeinen tapaaminen, miksi muut, jotka eivät suorita ruokintatehtävää, saavat saman palkkion? Selittämään tätä ristiriitaa käytämme kertomusta, jossa Jeesus lupasi apostolien palkitsevan heidät kuninkaallisella valtuudella. Hän puhuu pienelle ryhmälle, mutta muut raamatunkohdat osoittavat, että tämä lupaus ulotetaan koskemaan kaikkia voideltuja kristittyjä. Joten sama on hallintoelimen ja kaikkien voideltujen kanssa.
Tämä väite näyttää ensi silmäyksellä loogiselta. Mutta on virhe. Sitä kutsutaan "heikkoksi analogiaksi".
Vastaavuus näyttää toimivan, jos sen komponentteja ei tarkastella liian huolellisesti. Kyllä, Jeesus lupasi valtakunnan 12 apostolilleen, ja kyllä, lupaus koskee kaikkia voideltuja. Saavuttaakseen lupauksensa hänen seuraajiensa oli kuitenkin tehtävä sama asia kuin apostolien, kärsivät yhdessä uskollisesti. (Room.8: 17)   Heidän oli tehtävä sama asia.
Saadakseen nimitetyn päällikön kaikki omaisuudet, voitelun ei tarvitse tehdä samaa kuin hallintoelin / uskollinen ohjaaja. Yhden ryhmän on ruokittava lampaita saadakseen palkkion. Toisen ryhmän ei tarvitse ruokkia lampaita saadakseen palkkion. Sillä ei ole mitään järkeä, vai mitä?
Itse asiassa, jos hallintoelin ei ruoki lampaita, se heitetään ulkona, mutta jos loput voidellut eivät ruoki lampaita, he saavat silti saman palkkion, jonka hallintoelin kaipaa.

Erittäin huolestuttava vaatimus

Sivulla 22 olevan ruudun mukaan uskollinen ja huomaamaton orja on ”pieni ryhmä voiteltuja veljiä…. Nykyään nämä voidellut veljet muodostavat hallintoelimen. ”
Kappaleen 18 mukaan ”Kun Jeesus tulee tuomitsemaan suuren ahdistuksen aikana, hän huomaa, että uskollinen orja [hallintoelin] on jakanut uskollisesti ajankohtaista hengellistä ruokaa - -. Jeesus ilahduttaa sitten tekemään toisen tapaamisen - kaiken omaisuutensa. "
Vertauksessa todetaan, että kysymyksen siitä, kuka tämä uskollinen orja on, ratkaisun on odotettava isännän saapumista. Hän määrittää palkkion tai rangaistuksen kunkin työn perusteella saapuessaan. Tästä selkeästä Raamatun lausunnosta huolimatta tämän kappaleen hallintoelin olettaa ennakoivan Herran tuomion ja julistavan itsensä jo hyväksytyksi.
Tätä he tekevät kirjallisesti maailman ja miljoonien uskollisten kristittyjen edessä, joita he ruokkivat? Jopa Jeesusta ei palkittu ennen kuin hän oli läpäissyt kaikki kokeet ja osoittautunut uskolliseksi kuolemaan saakka. Riippumatta heidän motiivistaan ​​tämän väitteen esittämiseksi, se esiintyy uskomattoman ylimielisenä.
(John 5: 31) 31 “Jos todistan vain itsestäni, todistani ei ole totta.
Hallintoelin todistaa itsestään. Jeesuksen sanojen perusteella tuo todistaja ei voi olla totta.

Mikä tämän kaiken takana on?

On ehdotettu, että osallistujien määrän viimeaikaisen kasvun myötä päämaja on saanut huomattavasti enemmän puheluita ja kirjeitä veljiltä ja sisarilta, jotka väittävät olevansa voideltuja - edellisen tulkintamme perusteella uskollisia orjia - ja vaivaavat veljekset, joilla on ideoita muutoksiin. Vuosikokouksessa 2011 veli Splane selitti, että voideltujen veljien ei pitäisi olettaa kirjoittavansa hallintoelimeen omilla ideoillaan. Tämä tietysti lentää vanhan ymmärryksen edessä, joka väitti, että koko voideltujen ruumiista muodostui uskollinen orja.
Tämä uusi käsitys ratkaisee ongelman. Ehkä tämä on yksi syy siihen. Tai ehkä on toinen. Oli asia sitten mikä tahansa, tämä uusi opetus vahvistaa hallintoelimen voimaa. He käyttävät nyt enemmän valtaa kuin muinaiset apostolit seurakunnan suhteen. Itse asiassa heidän valtansa miljoonien Jehovan todistajien elämässä maailmanlaajuisesti ylittää paavin katolilaista vallan.
Missä Raamatussa on todisteita siitä, että Jeesus aikoi olla maallinen, toisin sanoen inhimillinen, valta lampaansa kohtaan? Auktoriteetti, joka on syrjäyttänyt hänet, koska hallintoelin ei väitä olevansa Kristuksen määräämä viestintäkanava, vaikka hän onkin seurakunnan pää. Ei, he väittävät olevansa Jehovan kanava.
Mutta oikeastaan, kuka on syyllinen? Onko heidän omaksuttava tämä auktoriteetti vai meidän on alistuttava sille? Raamatun lukemisestamme tällä viikolla meillä on tämä jumalallisen viisauden helmi.
(2 Corinthians 11: 19, 20). . .Join tyytyväinen mielestäsi kohtuuttomiin ihmisiin nähden, että olet kohtuullinen. 20 Itse asiassa sinä sietät sen, kuka orjuuttaa sinut, kuka riistää [mitä sinulla on], kuka tarttuu [mitä sinulla on], kuka kohoaa itsensä [SINUN] yli, kuka iskee sinut kasvoihin.
Veljet ja sisaret, lopetetaan vain tämän tekeminen. Tottelkaamme Jumalaa hallitsijana pikemminkin kuin ihmisiä. ”Suudele poikaa, ettei hän suuttuisi…” (Ps. 2:12)

Meleti Vivlon

Artikkelit kirjoittanut Meleti Vivlon.